Universal Tales -ep julkaistiin suhteellisen pian The Wonders Still Awaiting -albumin (2023) jälkeen. Mistä tarve uudelle ep:lle?
– Saimme comeback-albumillamme niin positiivisen vastaanoton, että se sai meidät hyvin luoviksi, ja nämä kappaleet kirjoitettiin keikkojen välissä, kitaristi-kosketinsoittaja-laulaja Marco Heubaum paljastaa.
– Biisit ovat tulosta meidän ja fanien välisestä energiasta, jonka tunsimme keikoilla. Halusimme jakaa kappaleet mahdollisimman pian, koska ne tuntuivat tilannekuvilta juuri näistä hetkistä.
Universal Tales kertoo ihmisen vapaudesta ja uskonnon rajoittavuudesta. Miksi teille on tärkeää käsitellä näitä teemoja?
– Koska ne ovat paljon mielessäni. Kyse ei ole vain uskonnollisista dogmeista, vaan siitä, miten maailman takapajuiset voimat yrittävät palata aikaan, jolloin alemmat vaistot kuten pelko ja itsekkyys olivat vallitsevia. Niitä ei ollut vielä voitettu valistuksella ja sivilisaation kehityksellä.
– Uskonto on osa tätä takapajuisuutta. Tämä ei koske vain Iranin kaltaisia maita, joissa vapaus ja inhimillisyys on tukahdutettu, vaan nämä voimat alkavat taistella kehitystä vastaan myös länsimaissa. Esimerkiksi kristilliset fundamentalistit Yhdysvalloissa yrittävät kieltää evoluutioteorian kouluopetuksessa.
– On tärkeää, että nousemme tätä vastaan, sillä muuten meiltä viedään se, mitä olemme saavuttaneet tieteen ja sivistyksen alalla. Vapaus, demokratia ja moniarvoisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja kaipaisimme niitä varmasti paljon.
Ep:n toisella puoliskolla esitetään orkestroituja versioita sen kappaleista. Haaveiletko että voisit tehdä albumin, joka sisältää vain orkestroitua musiikkia?
– Teimme näin, jotta voimme näyttää ihmisille sovitusten kauniita yksityiskohtia. En oikeastaan haaveile tekeväni kokonaista orkestroitua albumia. Rakastan yhdistää metallibändin elokuvallisiin tunnelmiin. Yhdistelmä on todella voimakas ja voin kokeilla monia asioita.
– Musiikkimme leimataan usein ”sinfoniseksi metalliksi”, enkä vastusta sitä lainkaan, mutta kyseessä ei ole varsinainen genre. Se on tapa sovittaa musiikkia. Mutta kun kyse on genreistä, Xandrialla ei ole oikeastaan rajoja. Yhdistän klassisen rockriffin death metal -osaan, otamme mukaan elementtejä kelttiläisestä tai itämaisesta musiikista ja paljon muuta. On monia genrejä, joiden välillä voimme vaeltaa vapaasti, mutta musiikkimme on sovitettu niin, että ihmiset kutsuvat sitä sinfoniseksi metalliksi.
Olette työskennelleet uudella kokoonpanolla pari vuotta. Miten on mennyt?
– Todella hyvin! Heubaum huudahtaa.
– Tämä tuntuu oikealta, enemmän kuin koskaan. Ja tiedän, että kaikki jäsenet nauttivat tästä matkasta. Meillä on paljon yhteistä, rakastamme matkustamista ja eri maiden näkemistä. Tapaamme ihmisiä muista kulttuureista, olemme uteliaita ja löydämme yhdessä.
– Ja olen niin iloinen Ambresta [Vourvahis]. Hän tuo paljon emotionaalista syvyyttä, eikä hän osaa vain yhtä tyyliä, vaan on hyvin monipuolinen laulaja.
Bändi aloitti 30 vuotta sitten. Miltä sen tulevaisuus näyttää?
– Xandria ei oikeastaan alkanut bändinä, jonka ihmiset nyt tuntevat. Aloin tehdä musiikkia ystäväni kanssa, mikä oli tavallaan alku sille, mistä tuli myöhemmin Xandria. On vaikea määritellä vuotta, mutta jos sijoitat Xandrian synnyn 1990-luvun puoliväliin, et luultavasti ole kaukana totuudesta.
– Minulla on edelleen paljon luotavaa ja kerrottavaa. Tämä on ollut uskomaton matka uskomattomien ihmisten kanssa, ja haluamme jatkaa sitä niin kauan kuin voimme.
Julkaistu Infernossa 10/2024.