Frostbite Orckings on julkaissut odotetun debyyttinsä. Albumia on valmisteltu niin pitkään, ettei Norjan Tromssan ja Finnmarkin läänistä tulevan örkkilauman johtaja Folkvar Jarlson enää muista bändin perustamisen aikoja.
– Olemme kiertäneet, vaihtaneet kokoonpanoa, äänitelleet demoja ja soittaneet paikallisia keikkoja varmaan satoja vuosia emmekä ole menestyneet missään asiassa ennen kuin nyt, laulaja nauraa.
– Folkvar, Jormun ja Bark ovat tunteneet toisensa iäisyyden, mutta minä ja basisti Omar liityimme mukaan vasta myöhemmin, kun olin soittanut oman bändini kanssa samalla keikalla heidän kanssaan, kitaristi Alva täsmentää ja huomauttaa, että Orckings kuulosti vielä tuolloin ihan surkealta, mutta asia on muuttunut hänen liityttyään bändiin.
– Eli kiitos Alvan, nyt me kuulostamme JA näytämme hyvältä, Folkvar toteaa hymähtäen bändikaverinsa kommentille.
Örkkiviisikko haluaa ylläpitää koko imagollaan rotunsa perintöä ja kulttuurihistoriaa. Alva tosin kertoo, että bändi valitsi laulukieleksi tietoisesti englannin, koska kukaan ei saisi mitään tolkkua heidän äidinkielestään.
– Kappaleemme ovat puhdasta yötä, pimeyttä, jäätä ja talvea, mutta emme alleviivaa tietoisesti sitä mitä olemme, vaan haluamme luoda eeppisillä sanoituksilla tunnelmaa, joka sopii metalliimme.
The Orcish Eclipse -debyytillä soi bändi, joka liputtaa kirkkaasti melodeathin puolesta. Soundin taustoja udeltaessa Alva ja Folkvar paljastavat, että kappaleissa flirttaillaan myös metallin ulkopuolelle.
– Olen ihan hullu A-ha-fani ja rakastan myös vanhoja Roxette-albumeita. En siis ihmettelisi, jos joku löytäisi kappaleistamme viitteitä näiden melodian mestarien tekemisiin, Folkvar sanoo.
– Voi elämä. Onneksi Folkvar ei kirjoita musiikkia paljon, Alva nauraa ja sanoo sitten, että Orckingsin todelliset juuret piilevät In Flamesissä, Metallicassa, Amorphisissa ja Darkanessa, joka oli kitaristin metallinen ensirakkaus.
– Tietenkin levyllä kuuluu myös se, että pidän todellisista kitarasankareista, kuten Steve Vaista, kitaristi summaa.
Mikä tekee hyvästä melodeath-kappaleesta hyvän melodeath-kappaleen? Riittääkö suoraviivaisen tarttuva melodia vai haluaako Frostbite Orckings tuoda mukaan monipuolisuutta, mistä uuden levyn kappaleet kielivät?
– Folkvar menee aina ihan sekaisin laulujensa rytmien kanssa, jos sovitus on liian monimutkainen. Me muut taas emme halua Orckingsin olevan liian easy listening -metallia, vaan haastamme kuulijaa, Alva sanoo.
– Tietysti tiukka flow on tärkeää, mutta jos pystymme jemmaamaan mukaan vähän progempia riffejä, kierompia melodioita tai oudompia rumpusovituksia, sen viihdyttävämpää tämä kama on meille itsellemme.
Folkvar harmittelee, ettei kykene laulamaan puhtaasti. Hän sanoo pyrkivänsä siihen, että tukisi omilla örinöillään Alvan kirjoittamia melodioita mahdollisimman pitkälle, mutta haluaisi tehdä vielä enemmän.
– Pidän kovaa ja korkealta vetävistä laulajista kuten Michael Kiske. Yksi suurimmista suosikeistani on Marc Hudson, ja jos osaisin laulaa kuten Joe Lynn Turner, luulenpa että olisin aika nopeasti soolouralla täyttämässä stadioneita, hah hah!
Kun kuulija vilkaisee The Orcish Eclipsen kansia, kappaleiden nimiä tai lyriikoita, hän tulee temmatuksi väistämättä eeppiseen seikkailuun. Bändi ei olekaan halunnut väistellä mitään fantasiaelementtejä. Ei edes kliseitä.
– Meitä ei kiinnosta kirjoittaa mielipiteistämme tai saarnata mistään. Sen sijaan kerromme tarinoita, jotka voi kokea joko pelkät lyriikat lukemalla tai sitten metallimme kera, Alva kertoo.
Suurten tarinoiden rinnalla bändin kotisivuilta löytyy suuria puheita juopottelusta. Väittääkö Frostbite Orckings tosissaan, että voisi voittaa viinaanmenevät suomalaiset juomapeleissä? Folkvarilla on asiasta selkeä näkemys.
– Minulla on varmasti neljä kertaa enemmän massaa kuin sinulla ja yli 220 vuoden kokemus näistä hommista… Eli vaikka rakastankin Suomea, niin örkin peittoaminen juopottelussa? Salli minun nauraa!
Viimeinen kommentti selittyy sillä, ettei Folkvarin massa tai koko Frostbite Orckings ole lihaa ja verta. Kyseessä on musiikkia, sanoja ja visuaalisuuksia myöten tekoälyn luoma bändi, jonka takana on saksalaisen Music Bitsin Stefan Schmidt.
Julkaistu Infernossa 1/2024.