Uuden 1918-levyn teema nivoutuu nimensä mukaisesti reilun sadan vuoden takaisiin tapahtumiin. Mistä ajatus tällaisen albumin rakentamiseen?
– Teemalevyn idea on viehättänyt minua aina 80-luvun lopulta, kun sain käsiini King Diamondin Abigailin, rumpali Pentele kertoo.
– Olimme pohtineet sanoitusten kirjoittamista tarinalliseksi kokonaisuudeksi aiemminkin, ja edellisellä levyllä [Through the Window of the Night, 2014] pyrimme sitomaan sinänsä itsenäisiä sanoituksia toisiinsa tiettyjen ilmaisujen kautta. Tästä uudestakin levystä oli tulossa hieman löyhempi temaattinen kokonaisuus, mutta eri aiheesta, joka jääköön nyt mainitsematta. Minulla oli valmiina ehkä kolmet sanoitukset, mutta en ollut niihin kovin tyytyväinen, ja se teemakin oli jotenkin tylsä ja kulunut.
– En nyt tarkkaan muista, mistä sisällissota-aihe tuli, mutta tuleva ”juhlavuosi” oli medioissa esillä jo syksyllä 2017, kun siihen tartuttiin. Minulla ei ollut aikaa kirjoittaa, mutta kun tiesin, että Raato [laulu] työstää aiheesta historian pro gradua, pistin miehen asialle muutaman ajatuksen saattamana. Kyseessä ei ole juonellinen tarina vaan moniääninen kokonaisuus, joka ehkä ennen muuta luotaa äärimmäisen vihan ilmenemistä eri näkökulmista.
Kirjoititte sanoitukset ensimmäistä kertaa kokonaan suomeksi. Millainen prosessi tämä oli?
– Edellisellä levyllä oli yksi kappale, johon tein suomenkieliset tekstit. Äidinkielellä kirjoittaminen tuntui paljon luontevammalta ja päätin, että sanoitan jatkossa vain suomeksi. Uudella levyllä ei ole minulta kuin yksi teksti, mutta olimme yksimielisiä siitä, että levyn teema vaatii suomalaiset sanoitukset. Siihen nähden, miten nopeasti Raato sai tekstiä aikaan, prosessi vaikuttaa olleen melko vaivaton.
Black metal ammentaa saatanalliselta pohjalta. Kuinka hankalaa näinkin ”maallisia” aihepiirejä on ujuttaa sen sisään?
– Muistaakseni teksteissä mainitaan saatana, ja taidetaan siellä joku pappikin tappaa… Totta puhuakseni sillä ei ole meille merkitystä, onko tämä tarpeeksi ”true” aihe ollakseen mustaa metallia.
Levyltä löytyy monenlaisia musiikillisia jippoja, ja itse olin kuulevinani sillä jopa huuliharppua, mikä ei ole ihan tavallisinta tämänkaltaisessa musiikissa. Koetteko levyn musiikillisen sisällön tavallista kokeilullisemmaksi?
– Biisejä tehtiin aika pitkän ajan kuluessa. Muistan hokeneeni, että voisi yrittää tehdä dynaamisempia kappaleita, ettei jälki olisi yhtä ja samaa kaahausta alusta loppuun. Äänitettäessä monipuolisuutta pyrittiin tehostamaan eri keinoin.
– Kokeellisuuteen suhtauduttiin pikemminkin kannustaen kuin torjuen. Typerimpiäkin ideoita kokeiltiin. Melko vähäisessä roolissa nuo jipot siellä kuitenkin lopulta ovat, mausteina ja pieninä yksityiskohtina.
Jatkaako Graveborne totutulla linjallaan, vai onko aikeissanne tehdä jatkossakin 1918:n kaltaisia erikoislevyjä?
– Ainakin itse veisin bändiä mieluummin pidemmälle tuohon suuntaan kuin takaisin perinteisille linjoille. Se tosin jää nähtäväksi, jatketaanko tällä bändillä enää. Tänä vuonna tulee sopivasti kymmenen vuotta täyteen.
Julkaistu Infernossa 9/2018.