Tuore SINister on toinen kokopitkänne. Miltä pohjalta ja millä mielin lähditte kasaamaan albumia?
– Lähdettiin alkujaan aika helpottunein ja samalla uteliain mielin skriivailemaan uutta matskua ja hoksattiin äkkiä, että ei tässä mitään ihmeellisempää pesäeroa olla lähdössä tekemään, bändi vastaa yhteistuumin.
– Me selvästi kyettiin löytämään The Resurrection -debyytillä [2020] omia vahvuuksiamme, ja siltä pohjalta ekat tälle uudelle levylle tehdyt träkit syntyivätkin. Eli tarttuvaa kertsiä ja helvetin hyviä riffejä. Siitä oli helkkarin hyvä jatkaa, ja matkan varrella kitaran ja pianon varsista löytyi kaikkea siistiä ja uutta kaveriksi.
Itsestäni tuntuu, että uusi materiaali on piirun verran aiempaa monipuolisempaa. Pystyttekö allekirjoittamaan tämän?
– Pystytään toki. Jonkinnäköinen y-akseli on syntynyt ihan luontaisesti x-akselin ohelle, jos ekaan albumiin verrataan. Ollaan kehitytty biisinkirjoittajina jäätävän toistomäärän, treenaamisen ja kokeilujen kautta. Tällä levyllä on panostettu useampien tyylilajivivahdusten lisäksi pari napsua enemmän yksityiskohtiin.
– Mistään isommasta muutoksesta ei kuitenkaan ole biisientekoprosessin osalta kyse. Jokainen bängeri on tehty täysin biisin ehdoilla. Ollaan heittäydytty rohkeasti siihen suuntaan, mihin sävellys vie ja vaatii.
Kuinka määrittelette levynne nimen sanaleikissä esiintyvän synnin?
– Uskonto- ja raamattuviittaukset ei ole meidän sanoissa mitenkään uusi juttu, ja meistä ne tuo ihan hyvää ekstrapilkettä silmäkulmaan. Synti otettiin nimeen myös sen takia, että albumin teksteissä isoin teema on burnout-kokemus, ja muutamiin teksteihin, kuten esimerkiksi Burden of Blasphemyyn, on haettu kulmaa tietynlaisesta pyhyyden laiminlyönnistä ja synneistä.
– Sinister on sanana helvetin siisti ja kiteyttää hyvin varsinkin sanoituspuolen. Pienistä toiveikkuuden ja uhman pirskahduksista huolimatta siellä ei ole ihan hirveästi mitään positiivista kamaa.
Bändinne nimi lienee herättänyt paljon huomiota. Mitä te tarkoitatte sillä?
– Punaviininhuuruisesta läpästähän se putkahti aikoinaan, kauan ennen mitään julkaisuhommia, väliaikaiseksi työnimeksi. Ajan kuluessa tykästyttiin siihen sen verran, että se jäi lopulliseksi.
– Nimen tärkeimmät tehtävät on jäädä mieleen, herättää jotain tunteita ja antaa jokin mielikuva yhtyeen tyylilajista. Meidän mielestä nämä toteutuu tällä nimellä oikein makoisasti, ja ollaanhan tuosta saatu eri yhteyksissä myös väkevät naurut. Niin vahva statement, että toimii hyvänä jäänmurtajana.
Uranne ja kehityksenne on kulkenut eteenpäin suht napakkaa kyytiä. Säilyykö tahti kovana jatkossakin?
– Me pusketaan taipeet soijassa duunia tämän bändin eteen. Viisi vuotta voi olla jonkun mielestä uralla lyhyt aika, mutta retroperspektiivistä kuikuiltuna siihen mahtuu kyllä järjettömän paljon kaikkea hienoa.
– Tahti jatkuu meidän puolesta kovana. Tänä vuonna keikkaillaan enemmän ja tehdään isompia keikkoja kuin koskaan aiemmin. Muutama valtavan potentiaalinen demo on jo syntynyt, eli kolmoslevyä pukkaa varmasti lähivuosina.
Julkaistu Infernossa 5/2023.