”Maailman hommat ei paljoa vaikuta, kun omassa päässäkin on sen verran käsiteltävää” – haastattelussa Kaiser

Pahuksen tarttuvaa stoneria rouhiva Kaiser ei ole suuren tunnettuuden perään. Homman keskiössä ovat veljeys ja perinteikäs bänditoiminta. 

21.03.2025

Edellisestä levystänne 1st Soundista on melko tasan seitsemän vuotta. Minkälaisissa merkeissä vuodet ovat kuluneet? 

– No, debyytin jälkeen oli Yhdysvaltain-minirundi, Tuska-festarit, Euroopan-minirundi ja kotimaassa heitettyä keikkaa, kitaristi-laulaja Olli ”Otu” Suurmunne kertaa. 

– Suunnitelmissa oli myös minirundi Englannissa yhden brittibändin kanssa, johon tutustuttiin Jenkeissä, sekä rundisuunnitelmia Suomessa virolaisten bändien kanssa. Mutta sitten tuli kaikkien rakastama korona, ja sinnehän ne suunnitelmat meni. 

– Vuonna 2022 meillä oli amerikkalaisen Ripple Music -levy-yhtiön kautta splittivinyyliprojekti norjalaisen Captain Caravan -yhtyeen kanssa. Maailman taas avauduttua aika on mennyt keikkaillessa, musiikkia kirjoittaessa ja äänitellessä. Aikaa on kulunut myös omien elämiemme suurten muutosten, burnoutin, enemmän kuin parin suhteen hajoamisen sekä perheenlisäyksen parissa. Ja sitten on tullut hengailtua kuoleman kanssa… ja pelleiltyä. 

Uusi 2nd Sound -levy nostaa musiikkinne tarttuvuuden ja samalla vaihtelevuuden uudelle tasolle. Koetteko musiikkinne edenneen mainitsemaani suuntaan? 

– Oon jännittänyt, miten jengi ottaa albumin vastaan, kun tuntui, että 1st Sound nosti riman niin korkealle, rumpali Riku ”RiQ” Syrjä pohtii. 

– Anteeksi voisitteko toistaa kysymyksen? basisti Pekka ”Pex” Sauvolainen hätkähtää. – Vaikea sanoa, kun en kuuntele omaa musaa. Jos kuuntelen, oon sellaisessa kunnossa, etten muista siitä mitään. Mutta treenatessamme saatan huomata, että olet ehkä oikeassa. 

Maailma on muuttunut melko lailla sitten esikoisenne. Miten sen tapahtumat ovat vaikuttaneet musiikkiinne? 

– Hyvin provokatiivisesti. Aiheista ei ainakaan ole pulaa, mutta soundiin ja musaan maailmanmeno ei ole niinkään vaikuttanut. Yhtä rumaa rupea ja massiivista pörinää se on kuin ennenkin, RiQ palaa ääneen. 

– Maailman hommat ei paljoa vaikuta, kun omassa päässäkin on sen verran käsiteltävää, Otu heittää. 

Aiotteko nimetä jokaisen levynne samalla metodilla? 

– Jotenkin Led Zeppelin ja Kingston Wall osoittivat, että paketti kantsii pitää simppelinä. Katsotaan, pystyykö tästä enää perääntymään, RiQ sanoo. 

– Ehkä sitä kolmosta voi sovitella, kuinka se siihen sitten sopii, Otu tuumaa. 

Kaiser on yhä marginaalinimi, eikä juurevalla stoner-pörinällä ole juuri noustu suurille lavoille, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Onko teillä haaveita suurempien piirien huomiosta? 

– Eipä juuri, tai en tiiä, RiQ pyörittelee. – Jotenkin me ollaan menty vaan omalla painolla. Kuuntelijat ja fanithan tällaiset asiat lopulta päättää. 

– Lähettiin alun perin vaan pitämään hauskaa ja tekemään musaa josta digataan. It’s all about love and brotherhood, Otu päättää.

Julkaistu Infernossa 1/2025.