Jos punnitaan jaetuissa vaikutteissa, ruotsalainen At the Gates lienee yksi metallihistorian vaikutusvaltaisimmista yhtyeistä. Bändi julkaisi parikymmentä vuotta sitten pari albumia, joiden vinkeitä on toisinnettu antaumuksella esimerkiksi amerikkalaisen melodisen metalcore-suuntauksen piirissä, mutta samanlaisiin tehoihin on päästy… no, eipä juuri ikinä.
Kun kopla nyt palaa vuonna 1995 ilmestyneen Slaughter of the Soul -klassikon kokoonpanossa, jäljeltä ei jaksa odottaa mitään maita ja mantuja mullistavia. Niin harvoin ne näissä merkeissä mullistuvat.
Ei olekaan yllätys, ettei pää räjähdä parilla At War with Realityn ensikuuntelulla kertaakaan siihen malliin kuin edellislevyn avaavan Blinded by Fearin parissa aikoinaan, vaikkakin levyn eka varsinainen biisi lupaa varsin hurjia. Meno on koko kolme varttia jees ja siellä täällä soivat maukkaat kitarakuviot, mutta missään vaiheessa ei tule olo, että jumalaaaaauta kun lähtee. 1990-luvulla efekti olisi varmasti ollut ratkaisevasti toinen, mutta näihin päiviin tultaessa metallisulatossa on virrannut sen verran ainesta, että yllätysten hitsaaminen on vaikeaa jopa genren kantaisille.
Päällisin puolin kaikki lienee fanien janoamassa reilassa: Adrian Erlandssonin rumputuli nakuttaa tunnistettavaan tyyliinsä, kitarapari Björler–Larssonin keihäät iskevät sopivasti kipinää ja loput hoitaa Tomas Lindberg sieltä täältä tutulla ärinällään. At the Gates vuosimallia 2014 kuulostaa paljossa 90-lukulaiselta itseltään.
At War with Reality näyttäytyy alkupeleissä ammattimiesten työstämänä teoksena, joka ei käänny silkaksi rutiinijyystämiseksi muttei myöskään tarjoile kerrasta unohtumatonta. Kuten niin monesti tällä palstalla joutuu toteamaan, aika näyttäköön minne asti levy lopulta kiipeää.
Huom! Tämä ei ole arvostelu. Sen löydät painetusta lehdestä myöhemmin. At War with reality ilmestyy 24.10.