Sinfoniaelementtejä ja raskasmetallia yhdistelevissä levyissä on monesti se ongelma, että vaikka ne ovat näennäisesti moniulotteisia, ne käyttäytyvät kuin mitkäkin möhkäleet. Murikan louhiminen osiin on työn ja tuskan takana, koko taakka taas liian raskas kantaa.
Aiemmin enemmän tai vähemmän teollisuusmetallibändinä tunnetun Shade Empiren veistämä yli 70-minuuttinen neloslevy on melkoinen lohkare sekin, ja reippaan puolivälin kohdilla sitä jo huomaa katselevansa väistämättä kelloa. Kun olisi tuota muutakin tekemistä.
Vaan loppuun asti seuraaminen kannattaa, kokonaisuus on nimittäin jo kerrasta niin mielenkiintoinen, että levy joutuu soimaan heti perään uudelleen. Yksityiskohtia piisaa, ja teema-albumin eri osa-alueet brutaalista lasauttelusta kauniisiin melodioihin tuntuvat olevan mielenvikaisen luonnollisessa järjestyksessä. Mitä orkesteriosuuksiin tulee, nykyaikana ei osaa enää sanoa, ovatko mokomat oikeita, syntikoituja vai sekä että, mutta hyvältä nekin joka tapauksessa kuulostavat – jopa pakatulta digipromolta.
Kertakuuntelu on aina kertakuuntelu, etenkin tällaisen eepoksen suhteen, mutta lienee turvallista sanoa, että Septicfleshin huikea The Great Mass saa tästä aimo kilpailijan uuden vuosituhannen sinfonialla turvotettuja metallilevyjä arvotettaessa.
Huom! Tämä ei ole arvostelu, sen löydät painetusta lehdestä myöhemmin.