Toni Keränen kirjoittaa tulevan Infernon pääarviossa, että Relentless Reckless Forever on kuin huippuunsa hiottu synteesi neljästä edellisestä Bodom-lätystä, ja on tässä sangen oikeassa.
On makuasia, kuinka paljon muutoksia lempibändiltään levystä toiseen haluaa, mutta voisin kuvitella, että arkkityypin CoB-diggari imaisee tämän iskukoukun nikottelematta.
Kaikki bändin tunnusmerkit taitavaa soittoa, biisirakenteellisia yksityiskohtia ja vittusaatana-uhoa myöten ovat tallessa. Uutukaista ei erotakaan näissä kuulimissa edeltäjistään kuin sen tarkemmin määrittelemätön ”raikkaampi” ote. Missä määrin tässä on kyse itse musiikista tai Hollolan Petraxilla paiskineen nimimies Matt Hyden tuotannosta, on hankala sanoa.
Tavallansa perusmeininki siis, mutta tärkeintä lienee, että bändin erottaa kollegoistaan – ja matkijoistaan – edelleen muutaman tahdin perusteella. Ovatpa nuo henkselit paukkuneet vähemmästäkin.
– riekin matti
Levy arvostellaan 25.2. ilmestyvässä Infernossa.
Voita Relentless Reckless Forever!