Viitseliäällä sovittami­sella ja komeilla harmonioilla tehostettua hienoa perusmeloheviä – arviossa Bonfire

Julkaistu Infernossa 2/2025.

29.04.2025
BONFIRE
Higher Ground
FRONTIERS

Saksalainen Bonfire toimi vuosi­na 1972–85 nimellä Cacumen ja julkaisi kolme levyä. Vuoden 1986 uudelleenristimisen jälkeen tullaan nyt albumiin numero 18.

Bändi herätti 1980-luvulla omaakin kiinnostustani, mutta jäi jotenkin tutkan ulkokehälle. Higher Groundin komea liito osoittaa, että koko tuotanto on syytä käydä uu­demman kerran läpi tiheällä kam­malla.

Uutukaisen nimibiisi alkaa tana­kalla, germaanisen rutiininomai­sella riffillä, mutta nousee kerto­säkeessä nimensä mukaisiin kor­keuksiin. Ylvästä vaikutelmaa kas­vatetaan komeiden kitarakudel­mien kannattelemalla väliosalla.

Lost All Controlin kitarasoolon lopuke esittelee muutamissa se­kunneissa sähäkän kuvion, josta olisi ehdottomasti saanut paisutel­tua pidemmänkin huippukohdan. Levyn hienous on juuri siinä, et­tä sinällään hienoa perusmeloheviä tehostetaan viitseliäällä sovittami­sella ja komeilla harmonioilla.

Kreikasta vuonna 2022 rekry­toitu laulaja Dyan suoriutuu teh­tävästään vähintäänkin kiitettä­västi. Vuoden 1972 alkupistees­tä asti mukana olleen kitaristi Hans Zillerin ympärillä on nyt kymme­nen viime vuoden aikana koottu tuore ryhmä. Tästä voittajakokoon­panosta kannattaa pitää kiinni.