Tällaisen levyn arvioiminen edes osittain objektiivisesti on hankalaa. Yhtäältä painoarvoa on sillä, että 1968 toimintansa aloittanut yhtye tekee edelleen levyjä, ja toisaalta sillä, että levy sisältää rasittavia lainaralleja. Meille, joilla on aika paha kapakkapianoallergia, Turning to Crime on paha rasti.
Kappalevalikoiman äärellä kyllä viihtyy, vaikka renkuttelevat ja pianonpimputusta liiaksi sisältävät lainabiisit eivät lähtökohtaisesti olisikaan mieleen. Veteraaniorkesteri selviää koronaprojektistaan hienosti, ja onhan yhtyeellä tavallaan mandaatti tehdä vihdoin myös covervetoja. Elastisesti mutta edelleen jämäkästi soivan yhtyeen näppeihin kappaleet sopivat mainiosti, tyylistä riippumatta. Ja tyylejä on, sillisalaatiksi asti.
Omaan korvaani Shapes of Things ja White Room toimivat parhaiten, joskaan nekään eivät ole mitään mestarillisia luentoja. Loppuun säästetty potpuri on miltei kauttaaltaan parempaa kamaa kuin mukaan päässeet kokonaiset kappaleet. Vaikkapa Green Onions ja Gimme Some Loving olisivat ehdottomasti kaivanneet kokonaisen esityksen. Niissä bändin muheva ja esimerkillisesti keinuva soitannollinen ote kohtaavat sävelen optimaalisesti.