Portlandin homeisimmista putkistoista lörähtää 35 minuuttia death fuckin’ metalia. Petrification-viisikon toiselta pitkäsoitolta kuulee, että kotiläksyt on tehty. Kuolokaanon on opiskeltu Pohjoismaita myöten, mutta mikäpä siinä mörssätessä alan pioneerien oppeja noudatellen.
Vanhan liiton menoa vanhan liiton soundeilla. Tomutus on tosiasia. Sever Sacred Light parsii yhteen Autopsyn, Asphyxin, Bolt Throwerin sekä vanhojen suomibändien mätkeen ja ripottelee sekaan crustin paskaista rosoa ja
roisketta. Tämä levy voisi olla jokin vuosikymmenet kateissa ollut löytö vuodelta 1990.
Sever Sacred Light ei ole koko mitaltaan sitä kaikkein pääkoppaan porautuvinta sorttia, mutta epämoderni ote antaa paljon anteeksi. Itse asiassa kunnon niskalenkki napataan vasta viidennen vedon Sepulchral Lesionsin lävähtäessä soimaan. Pääosaa Petrificationin paahdossa näyttelee kuoloesi-isien kunnioitus. Tässä on autenttista otetta.
Pelkällä wanhojen hyvien kierrätyksellä ei kuitenkaan päästä kunniakkaasti maaliin. Turhan moni riffi jauhautuu huomaamatta tomuksi ja katoaa muistilokeroista ilman jälkiä. Aivan kiva mutta ei timantinkova levy.