Vanhan koulun kuoloa, joka saa väkisinkin hymyilemään – arviossa Benediction

Julkaistu Infernossa 3/2025.

04.04.2025
BENEDICTION
Ravage of Empires
NUCLEAR BLAST

Birminghamissa vuonna 1989 perustettu Benediction ei pärjännyt alkupään levyjensä ajoittain kömpelöllä death metalilla sujuvammin sukkuloineille kilpakumppaneilleen. Bändi jäikin sitten lähinnä divarisarjaan puuhastelemaan.

Vuonna 2020 julkaistu Scriptures oli siihen nähden yllättävän väkevä näyttö. Uusi rytmiryhmä ja mikin varteen palannut Dave Ingram nostivat bändin profiilia huomattavasti.

Ravage of Empires on niin soundillisesti kuin materiaalin puolesta aika suoraa jatkoa edeltäjälleen. Ihan samaa sujuvuutta ei ehkä ole onnistuttu saavuttamaan, ja osa kappaleista on vähän kulmikkaampia ja töksähtelevämpiä.

Niin tai näin, Ingramin matalat murinat ovat edelleen mahtavasti rytmitettyjä ja sovitukset muutenkin maittavia. Alkuperäinen kitarakaksikko Peter Rew ja Darren Brookes pistelee pätevää vanhan koulun death metal -riffiä. Vaikka kaikki biisit eivät ole helmiä, hymy nousee huulille väkisinkin.

Hauska yksityiskohta on, että levyn kärkeä edustava Engines of War on riffiensä ja kokonaisuuden puolesta melkein kuin edeltävän levyn vahvin edustusbiisi Stormcrow. Molemmat ovat erittäin tarttuvia tapauksia, joten haitanneeko tuo mitään.