Vuonna 2006 perustettu jenkkibändi Inter Arma sekoittelee armottomalla tavalla sludgea, black metalia, deathiä ja hitaasti jyräävää post-metalia. Uusi New Heaven on ehkä hieman aikaisempaa suoraviivaisempi muttei kyllä piirun vertaa kevyempi levy. Vaikka se sisältää myös hieman huokoisempia hetkiä, nekin ovat tunnelmaltaan synkkiä.
Levyn korkkaava nimibiisi on brutaali ja kakofoninen tuotos, samoin kuin väkivaltaisesti poukkoileva Violet Seizures. Sitä seuraava Desolation’s Harp tuntuu huutavan kuin suoraan helvetin syvimmästä kuilusta.
Perinteiselle heville kumartava instrumentaali Endless Grey toimii hyvänä välietappina, kunnes Gardens in the Dark tuo ilmoille Fields of the Nephilim -henkistä goottihuminaa. The Children the Bombs Overlooked on lyijynpainava, hypnoottisesti elämöivä esitys ja kuuluu omiin suosikkeihini. Concrete Cliffs jyrää lähes yhtä tympeästi ja vaikuttavasti, kun taas päätösbiisi Forest Service Road Blues yllättää kuulijan Nick Cave -tyylisellä dark folkilla.
Inter Arman kuudes levy on vakuuttava näyttö pian parikymppiseltä yhtyeeltä, joka ei pelkää rikkoa rajoja.