Raikasta europoweria veistelevän Battle Bornin sankaritarinat sijoittuvat sen kotiseudulle Eastmarchin Windhelmiin – joka sijaitsee siis Skyrim-pelissä. Yhtye tai ja sen laulaja Jack Reynolds eivät ole teknisesti perushyviä parempia, mutta ristus sentään, että osaakin olla tuoreen kuuloista menoa!
Battle Bornin valttikortti on sen lähes lapsenomainen vilpittömyys. Biisi toisensa jälkeen saa kuulijan puimaan nyrkkiä oikeille tai kuvitelluille vihollisille. Levyllä soi luja usko omaan asiaan sekä raikkaus, jonka kaikki veteraaniartistit ovat jo menettäneet. Siksi Blood, Fire, Magic and Steel tulee kestämään toistuvaa kuuntelua kauas tulevaisuuteen.
Battle Born tuo mieleen yhtäällä Dragonforcen, toisaalla loiston päivien Virgin Steelen. Hiturissa puolestaan kuuluu varhais-Manowar, ja koomisin kumisyntsin säestetyssä Power Forcessa käy selväksi, että Beast in Blackiäkin digataan.
Bändi ei tuo lajityyppiin mitään uutta, mutta se tuntee genrensä kuin kämmenselkänsä. Melodiat, koukutus ja tarttuvuuskertoimet ovat silkkaa timanttia, ja yhtye on todella hyvä kierrättämään muiden parhaita korvamatoja. Battle Born saa minut lähes uskomaan, että power metalilla on tulevaisuutta.