Pohjoismaisesta mytologiasta vaikuttunut ruotsalaisbändi Ereb Altor on tahkonnut Bathory-henkistä viikinkiblackiään nyt hieman yli pari vuosikymmentä. Yhtyeen kymmenes kokopitkä jatkaa bändin kuuloista eeppistä saagaa.
Hälsinglandin myyttisestä ja synkästä luonnosta ammentava levy soi jylhän, majesteettisen ja karhean sävyissä. Tunnelmoinnin osalta albumin sanoituksellinen ydin tavoitetaankin nätisti. Kuunteluelämystä kuitenkin lisäisi, jos myös kappaleista itsestään löytyisi enemmän terää ja pakahduttavuutta.
Vaikka yhtyeen myyttejä ja muinaisuutta ylistävässä ilmaisussa on ollut aina tekemisen meininki, tuotannon laatu on vaihdellut suurestikin. Nytkään epätasaisuudelta ei vältytä. Sinänsä mainiosti ja kylläisillä soundeilla vyöryvä levy heilahtaa aika ajoin imelän tasapaksuuden puolelle. Esimerkiksi rujouden ja keveyden kontrasteilla olisi ollut varaa revitellä huomattavasti enemmän.
Kappaleiden Viä är mörkret ja The Waves, the Sky and the Pyre kaltaista voimallisempaa pohjavirettä olisi sopinut levylle paljon suuremmassakin määrin. Tällaisenaan albumi asettuu tasoltaan jonnekin bändin diskografian keskikastiin. Tarttuvampaa riffiä, koukkua ja paatosta ensi kerralla, kiitos.