Italialainen Bottomless räimii toisella studiolevyllään 70-lukulaisittain doomahtavaa ja melodista retroheviä vahvaan matalavirejurnutukseen luottaen. Black Sabbathinsa, Ghostinsa ja Pentagraminsa hyvin kuunnelleiden muusikoiden aikaansaama kahdeksan raidan kokonaisuus ei ole lainkaan hassumpi.
The Banishing soundaa kolmihenkisen perussoittimin varustetun yhtyeen tuotokseksi täyteläiseltä. Pääosassa on tietysti laulutkin hoitelevan Giorgio Trombinon kitara, josta raavitut yksinkertaiset mutta nerokkaan viettelevät riffit kantavat mainiosti. Trombinon, basisti Sara Bianchin ja rumpali David Lucidon yhteissoitto on yhtä aikaa hypnoottisen svengaavaa ja tarkkaa.
Myös laulumelodioissa pieni on kaunista, mutta taiten tehtyinä niiden koukku pitää ja kuuntelukertojen edetessä ote vain vahvistuu. Aiempaan verrattuna Bottomless on kasvattanut sävellystensä mittaa, mikä vain lisää The Banishingin vetoavuutta. Näin laadukas musiikillinen kerronta on kaikkea muuta kuin pitkäveteistä.
The Banishing on niitä albumeita, jotka pulpahtavat uuden musiikin runsaassa tulvassa silloin tällöin välkehtien pintaan.