Ihastusta herättäneestä, kerrankin oikeita odotuksia täyspitkää kohtaan nostattaneesta The Fear -seiskatuumaisesta on ehtinyt vierähtää lähes kolme vuotta. Muutamat välissä julkaistut irtobiisit, jotka ovat olleet lähinnä covereita, eivät ole antaneet tulevasta kovinkaan selvää kuvaa.
Heti First Sightingin ensikuuntelulla käy selväksi, että musiikissa ei ole lähdetty tekemään minkäänlaisia muutoksia. Jenkkinelikon retroileva heavy metal viittoo edelleen tanakasti kauas 1970-luvulle saakka.
Kuten asiaan kuuluu, levy on läpeensä miellyttävää kuunneltavaa myös soundillisesti, mikä pätee myös Madeline Smithin äänenkäyttöön. Kappalerepertoaarissa on variaatiota aina vauhdikkaammin rokkaavista veisuista haikeampiin ja hämyisämpiin, joskaan biisien väliset eroavaisuudet eivät ole kovinkaan radikaaleja.
Selkein hitti on yksinkertaisen tehokkaalla kertosäkeellään korvaan tarttuva Cold Moon, jonka kaltaisia täkyjä olisi saanut olla mukana enemmänkin. Niin tasalaatuinen kuin tämä esikoinen onkin, takaraivoon hiipii tunne, että minialbumin mittaan tiivistettynä kokonaisuus olisi selkeästi valloittavampi.