Serpent Warning esittää vanhan liiton heavyllä särmättyä perinnedoomia ja tekee sen ihan pätevästi. Elementit tuntuvat istuvan yhteen varsin saumattomasti. Lopputulos on sopivan omituinen, mutta paljastuu lopulta toimivaksi ja verrattain omaleimaiseksi. Tajunta ei kuitenkaan pääse räjähtämään.
Jimi Lehtijoen hoilotteleva, pakahduttavan tunteikas laulutyyli tuo mieleen Geoff Taten, ja sinänsä jännittäviä Queensrÿchce-viboja irtoaa myös kitaraosastolta. Kitaroissa on silti hevisti murinaa ja simppeliyttä, ja bändi pysyttelee muutenkin verrattain selväpiirteisessä ja raskassoutuisessa mörssäyksessä. Tempossa ja askelluksessa on ihan mukavasti vaihtelua, ja parhaiten bändi tuntuu toimittavan reippaammalla otteella tarpoessaan, kuten Death’s Towerin shuffle-jytyytys todistaa.
Vähän kankeanpuoleinen yleisote tuntuu vielä pidättelevän bändiä lähtemästä kunnon liitoon. Materiaalille olisi eduksi hieman perinnetietoisempi vintagesoundi, sillä nyt sointi jää vähän demomaiseksi.