Valtaosin Varg-yhtyeen ex-jäsenistä koostuva saksalais-itävaltalaisbändi purkaa kolmoslevyllään ulos henkilökohtaisen kuuloisia aggressioita. Ilmaisutapana toimii yhtyeen aiempien julkaisujen tavoin post-metal -viitteinen metalcore.
Ilmeisen ironisesti nimetyn levyn sävellykset taiteilevat kliinisen raskasrunttauksen, angstisen hyökkäävyyden ja tunteikkaan herkkyyden välillä. Reseptissä on paljon samaa kuin maanbändeillään Calibanilla ja Heaven Shall Burnillä. Vaikka lajityypin moderni saksalaissoundi kuuluu musiikissa selvästi, yhtye osaa tehdä omillaan seisovia kappaleita.
Noin 40-minuuttinen albumi kiteyttää sanomansa pääosin ytimekkäisiin pari-kolmeminuuttisiin tilityksiin, jotka ovat melko tasavahvoja keskenään. Kokonaisuutta tasapainottaa muutama pidempi, syväluotaavammin kuljetteleva sävellys, joista eniten puhuttelee kerronnallinen nimikkokappale. Levyn nykyaikaa painokkaan osuvasti ruotiva kerronta kerää kiitosta muutenkin, vaikka aluksi kuulostikin hieman imelältä.
Oceans ei ole vielä perillä, mutta viime levystä on otettu selvä askel eteenpäin. Jään odottamaan mielenkiinnolla bändin seuraavaa siirtoa.