Kotimaisen metallin kyltymättömän monitoimimiehen Tuomas Saukkosen ideasampo ei osoita vieläkään tyrehtymisen merkkejä. Ei, vaikka osa miehen vanhemmistakin bändeistä on taas aktivoitunut levyttämään.
Saukkosen vuosikymmenen toimineen “pääbändin” seitsemäs pitkäsoitto ei tarjoa yllätyksiä. Tavaramerkkisoundi eli ankaralla pohjoisen tematiikalla jyräävä melodinen death metal on läsnä. Sitä kuorruttaa uudempana mausteena ajoittainen dramaattinen sinfonisuus. Se ei kuitenkaan tee valitettavan tylsänpulskeina ja korneina paukkaavista kappaleista parempia.
On sanottu, että Saukkosen tiivis levytystahti ja huomion jakaminen moneen yhtyeeseen estää mestariteosten syntymisen. Mielestäni Wolfheartin ongelma kuitenkin kulminoituu luovuutta tappavaan rutiiniin. Sama kipukohta ilmeni Before the Dawnin viimevuotisessa paluulevyssä Stormbringersissä. Nytkin riffikynä on auttamattoman tylsä eikä tunnelmistakaan löydä syvyyttä. Levystä ei jää mieleen juuri mitään.
Saukkonen on kyennyt tälläkin vuosikymmenellä puhuttelemaan melankolisemmin soutavan Dawn of Solace -yhtyeensä kanssa. Samankaltaista kuohuntaa ja riipivyyttä kaipaisi myös Wolfheartin tuleville tuotoksille.