Vuonna 2011 perustettu, aikaisemmin vain lyhytsoittoja julkaissut ottawalaisbändi annostelee pelkoa, kauhua ja vihaa mustuneen deathcoren keinoin.
A Scar for the Wickediä ei voi kehua ainakaan liiallisesta perehtyneisyydestä aiheisiinsa, sillä Acolythus-albumin tematiikassa sekoittuvat surutta puurot ja vellit eli Danten yhdeksän helvetin kerrosta ja seitsemän kuolemansyntiä. Lisätäänpä samaan syntisalaattiin vielä jumalanpilkkakin, mikä saa epäilemään yhtyeeltä löytyvän kristillistä arvopohjaa. Murjovan raskaan, läskejä rumpuja myöten soundeiltaan ja dynamiikaltaan todella onnistuneen messun muissa aiheissa ryvetään epätoivossa ja itseinhossa.
Musiikillisesti kanukit onneksi pärjäävät lyriikoita paremmin. Pyörremyrskymäisesti kieppuvassa teknisessä deathcoressa on aimo annos sinfobläkkiksen melodisuutta ja sooloissa rahtunen neoklassisuutta. Kahden laulajan – korisijan ja yllättävän selkeästi artikuloivan rääkyjän – taktiikka toimii, eivätkä breakdownitkaan tapa hektisten biisien flow’ta. Kaiken lisäksi albumi on ruhjovuutensa huomioon ottaen miellyttävästi vain 34-minuuttinen ja jättää siten nälkää uusintakuunteluille.