Italialais-puolalaista black metalia, johon on ammennettu isolla kauhalla niin Vanhasta testamentista kuin mystiikasta ja okkultismistakin. Hetkinen… eikö joku muukin ole tehnyt vastaavaa? Amalekim lusikoi aivan samasta sopasta kuin muutkin ortodoksi- black metal -bändit Funeral Mist keihäänkärkenään.
Bändin kakkoslevyn biisit ovat yltiömelodisia, rivakoita ja sumuisia. Siinä ei ole varsinaisesti mitään väärää, vaan kun niin moni bändi tekee samaa musaa niin paljon paremmalla otteella. Vähän akustista skittaa mukaan, kähinää tänne, rääkynää tuonne ja ottamaan huput naamalla mystisiä kuvia. Jaetaan vielä biisit psalmeihin, niin päästään ytimeen.
Tusinassa on noin kolmetoista samanlaista bändiä, eikä Amalekimin pseudoesoteerinen ote tee minkäänlaista vaikutusta. Haiskahtaa hieman Whatsapp/Dropbox-hommalta, sillä bändi on perustettukin vuonna 2020.
Pääjätkä Azghâlilla on muitakin bändejä, jotka soittavat lähinnä teknistä death metalia ja goottikamaa, ja sen kuulee. Eipä tätä voi hyvällä omallatunnolla black metaliksi edes kutsua. Amalekim on korona-ajan projekti, joka on jostain syystä päässyt julkaisemaan jo toisen levyn.