Australia on useiden hienojen melodisten progemetallibändien koti. Muun muassa Vanishing Pointin, Eyefearin, Teramazen ja vuoden 2023 euroviisuedustajan Voyagerin kanssa samassa painoluokassa musisoi sydneyläinen, viidettä albumiaan julkaiseva Hemina.
Romancing the Ether on yhdestä 35-minuuttisesta biisistä sekä muutaman siitä lohkotun movementin sinkkuversioista koostuva konseptialbumi. Sen teema luotaa aikuisten suhdeongelmien keskelle joutuneen lapsen melankoliasta hämmentyneisyyteen seilaavia mielenmaisemia.
Heminan vaivattomasti soljuva meloheviproge on aavistuksen djent-vaikutteista ja pehmeän harmonista. Sen fokus on selkeästi lyriikoita ja levyn päähenkilön psyyken tiloja peilaavassa tunnelmassa ja biisien kuunneltavuudessa, ei bändin egojen ja soitannollisen osaamisen esittelyssä.
Muusikkojen skillsit käyvät joka tapauksessa selviksi tahtilajien vaihdellessa ja yllättävienkin korvamatojen porautuessa kuulijan kalloon. Douglas Skenen laulusoundi miellyttää ja yhtyeen ennakkoluulottomuus niin etno-
kuin konemusiikin hyödyntämisessä (Dissolutionin keskivaiheet ovat silkkaa Pendulumia) ihastuttaa. Basisti Jessica Martinin johtama koko nelikon stemmalaulu on puolestaan genren mestaruussarjatasoa.