Venäläinen pakanametalliveteraani Arkona on jäänyt hieman isompiensa jalkoihin, vaikkei bändin historiikista varsinaisesti umpisurkeaa roskaa löydykään. Parhaimmillaan Arkona on ykkösdivarin kamaa, mutta heikoimmillaan se puurtaa keskikastin loputtomassa suossa.
Bändi on julkaissut nyt uransa yhdeksännen kokopitkän. Kob’ tarkoittaa noituutta, ja sitä bändin johtohahmo Masha Scream tarjoilee hartaasti ja antaumuksella. Mashan rääkynä on äärimmäisen raakaa ja äkäistä. Majesteettiset puhtaat laulut sekä toismaailmalliset puheet ja kuiskailut tuovat melodisen black metalin sekaan sopivaa kontrastia. Biiseistä löytyy myös mukavasti pulputtavia syntikoita ja akustista tunnelmointia.
Masha on kertonut kuinka paljon vihaa Ukrainan sodan aloittaneita tahoja. Myös hänen sukulaisensa ovat joutuneet pakenemaan ohjuksia kellareihin. Kob’ kertookin ihmisen typeryydestä, sodista, maailmanlopusta ja pakanajuurista kaiken tämän hulluuden keskellä. Se on tarina ihmisen kuudesta askeleesta kohti tyhjyyttä – itsetuhoisesta ihmiskunnasta marssimassa kohti loppuaan.
Kob’ on ehdottomasti Arkonan synkin levy. Se on pimeyden keskeltä kuuluva lohduton, surullinen huuto. Maailma on liekeissä, emmekä voi kuin seurata vierestä.