Oaklandilaiskolmikko vääntää death metalinsa mutkalle, eli perusjyystön ystäville on tiedossa vaikeita minuutteja. Kuolotrion toinen pitkäsoitto palkitsee kuitenkin kuulijansa, mikäli sille malttaa antaa aikaa avautua.
Providence on napakka levy, joka kiemurtelee arvaamattomasti, raivaa uomansa aina uuteen suuntaan ja muodostaa sokkeloisen mutta kauniin suoniston. Kuolosukulaisia löytyy esimerkiksi Demilichin ja Blood Incantationin suunnalta, ja toisinaan seikkaillaan Emperorin mustissa maisemissa.
Levyn soundi on mukavan orgaaninen, ja vanhan liiton ote on läsnä vahvasti. Ultharilla on taito sekoittaa kirkkaaseen kikkailuun kunnon hometta niin, ettei mikään tunnu väkisin tehdyltä tai kälyisesti kyhätyltä. Myös matala örinä ja korkeampi rääkynä palvelevat asiaansa hyvin.
Vaikka rakennuspalikat ovat tutuista lähteistä, Ulthar osaa viedä death metalia uuteen suuntaan. Klassisten kuolometallijippojen kaavamaiselle kopionnille on toki aikansa ja paikkansa, mutta Providencen hallittu ja harkittu sekoilu piristää kummasti ja erottuu valtavasta death metal -tarjonnasta edukseen.