Kulttiklassikko-termi on kokenut inflaation, kun suurin piirtein jokainen mukamas unholaan jäänyt kuriositeetti on saavutettavissa kosketusnäyttöä hivelemällä.
Blood Incantationin uusi albumi on lainannut nimensä lyhytikäiseksi jääneeltä bändiltä, jonka levy In Search of Ancient Gods (1976) on toiminut denveriläisten pääasiallisena inspiraationa. Absolute Elsewhere -yhtye soitti tietenkin progressiivista rockia ja kurkotteli avaruuteen Erich von Dänikenin kirjallisen tuotannon puhuttelemana.
Taivaankappaleet alkavat hakeutua jopa aiempaa otollisempaan järjestykseen, kun yhtälöön lisätään 70-lukulaisittain ”futuristisia” syntetisoijia, elektroniefektejä ja rumpali Bill Bruford (Yes, King Crimson). Ei ole tarvetta uittaa sormiaan viiksekkäiden progekauppiaiden rariteettilaareissa, sillä suoratoistopalvelun kuukausimaksun suorittaminen riittää seuraavan toteamiseen: kyllä näin on, ja toisaalta ei muuten ole.
Kuten ylle pyrin havainnollistamaan, paperille painettuna näille vaikutteille on helppo nyökkäillä, mutta musiikillisesti Blood Incantation on – tietenkin – toisaalla.
Hidden History of the Human Race (2019) sisälsi ensisijaisesti 90-lukulaista death metalia koukeroisemmasta päästä. Timewave Zero (2022) puolestaan osoitti, ettei sähkökitara soi avaruudessa, vaan siellä määrää epäinhimillisen kylmä syntetisaattori-ambient.
Absolute Elsewhere on jostain edellä mainittujen levyjen välimaastosta. Kahdesta moniosaisesta pitkästä kappaleesta koostuva albumi on äärimmillään Suffocation ja Morbid Angel. Seesteisimmillään sillä soi Tangerine Dream. Eikä liene sattumaa, että jälkipuoliskolla vierailee Edgar Froesen manttelinperijä Thorsten Quaesching.
Blood Incantationille uusina elementteinä kuullaan ihan rehtejä siirtymiä möhömahaprogen metsikössä. Varhaisempi Yes ja myöhäisempi Pink Floyd kihoavat mieleen, samoin lukemattomien Mellotron-kappaleiden tunnelma. Von Dänikenin teoriat muinaisista astronauteista ovat varmasti tekstien taustalla, ja kenties yllättävimpänä uutena avauksena kuuntelijaa totutetaan örinälaulun lisäksi myös puhtaaseen tulkintaan.
Nämä ovat kunnianhimoisia sävellyksiä ryhmältä, jonka estetiikantaju on keskimääräistä korkeammalla tasolla. Absolute Elsewhere on haastava mutta aina oikeassa hetkessä tarpeeksi helppo. Blood Incantation jatkaa uusien alojen valloittamista, ja kaikki palaset loksahtavat jälleen vaivattomasti paikoilleen.