Kun saatteeseen luikautetaan muiden kovien nimien lisäksi viitteeksi Obliveon, odotukset ovat korkealla. Kieltämättä Sarkasmissa on jotakin samaa kuin kanukkimaanmiesten proge-scifi-death-thrash-tekemisessä, mutta ei ehkä kuitenkaan syvemmin. Sarkasm on myös operoinut jo kaukaisessa menneisyydessä, joten bändillä on perimää, vaikka se julkaiseekin vasta toisen pitkäsoittonsa.
Levy sisältää aivan hyvää riffimurjontaa, eikä kokonaisuuskaan ole hassumpi. Etäisesti Diablosta muistuttava meininki on ainakin päällisin puolin vetävää ja otteissa on mukavasti jyrnivää tanakkuutta.
Päällimmäisenä haittaavat paikoitellen ankeanpuoleiset sanoitukset – pahimmillaan lyyrinen anti kuulostaa 18-vuotiaan suomalaisjonnen kirjailemalta. Kohdakkoin jurppii myös vähän yliampuvaan rooliin niin miksauksessa kuin rumpusovituksissakin päästetty bassorumpujen mätkytys. Itseäni tökkivät pikkuseikat eivät kuitenkaan rasittane kaikkia.
Kaikkiaan Carnival of Atrocities on ihan pätevä lätty, josta olisi saanut leivottua pykälän vakuuttavammankin.