Monisyinen ja hämmentävä, mutta silti hiottu, tarttuva ja iskevä ote – arviossa Erei Cross

Julkaistu Infernossa 6/2023.

09.09.2023
EREI CROSS
The Widow and the Others
KLONOSPHERE

Ranskalaisduon musiikki ei kuulosta ollenkaan siltä, millaisen kuvan sen nimi ja esoteeris-dramaattiset promokuvat antavat. Synkistelyn ja manaamisen sijaan touhu on melodisesti aika vahvaa garagestoner-vaikutteista modernia monimuotorockia.

Melodiakuluissa on runsaasti Queens of the Stone Agea tai ylipäätään Josh Hommen säveltajua, ja myös jännittävissä sovitusratkaisuissa on aika paljon samaa. Lisäksi seassa on yllättäviä mutta toimivia instrumentaatiovalintoja, joten meininki on mukavan kiinnostavaa ja rikasta.

Laetitia Finidori hoitaa lauluasiat mainiosti, ja aisapari Adrien Grousset täydentää kuvion siinä määrin hyvin, että homma kuulostaa bändiltä. Liverumpali yhtyeellä ilmeisesti onkin, joten projekti ei ole vain studiopuuhastelua. Se tässä tavallaan viehättääkin, että ote on monisyinen ja hämmentävä, mutta silti hiottu, tarttuva ja iskevä. Lievää erikoistoimintaa voi aistia pinnan alta, mutta Erei Cross pitää silti kappaleensa vetävinä.

Puolet biiseistä on julkaistu jo pari vuotta sitten The Widow -ep:llä, joka on tämän albumin alkupuoli. Tyylillisestä kirjavuudestaan ja satunnaisesta rasittavuudestaan huolimatta paketti muotoutuu aika tasapainoiseksi ja mukavan eläväiseksi.