Tenhiin, Empyriumiin ja Kveldssangerin aikaiseen Ulveriin rinnastuvan Tirin tumman tunnelmallista ja levollista folkmusiikkia kuunnellessa ei ikinä arvaisi yhtyeen olevan lähtöisin Turkista. Sooloprojektin pääjehuna häärii
Australiaan kotoutunut akustista kitaraa, pianoa ja muita koskettimia pelaava Oytun Bektas.
Melkeinpä liturgisen hartaissa, joskin aavistuksen falskeissa lauluissa, vaimeissa mutinoissa ja kauniissa, hypnoottisen toisteisissa kaksi- tai kolmiäänisissä kitaramelodioissa sekä huilumaisissa syntikkasoundeissa tuoksuu metsä, paistaa kelmeä kuu ja mielen valtaa rauhoittava yksinäisyys luonnon sylissä. Luonnonläheistä atmosfääriä täydentävät ajoittaiset murheelliset jouset, tuulen suhina, etäisen ukkosen kumu, linnunlaulu ja muut ambienssiäänet.
Maisemamaalausmaisista kappaleista voi lähes aistia vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelut. Vaikka tunnelmat karkailevat ohikiitäviksi hetkiksi jonnekin depressiobläkkiksen ja dungeon synthin epäharmonisille synkkyyspiireille, enimmäkseen Awaiting the Dawn sisältää mieltä ylentävällä tavalla surumielistä ja pehmeää lo-fi-musiikkia rauhoittumiseen tai vaikkapa kanoottiretkelle.