Ruotsalaisen multi-instrumentalisti-folkmuusikon Ludvig Swärdin Forndom-orkesterin neljäs lätty on vuonna 2020 ilmestyneen maskuliinisen Faþir-levyn feminiininen vastakohta. Swärd tutkii eri jumalattarien yhteyttä ihmisyyteen niin maan päällä kuin henkimaailmassakin. Kaikessa on kyse elämästä ja kuolemasta, rakkaudesta ja vihasta. Elämänkierrosta.
Ja ei, Swärd ei sävellä mitään latteaa rimputtelua ja rämpyttelyä, vaan Forndomin säveltaidetta voi kuvailla synkeäksi ja melankoliseksi pohjoismaiseksi folkiksi, jossa on syviä elokuvamusiikkimaisia piirteitä ja rituaalimaista poljentaa. Swärd ei myöskään pelleile synien tai samplejen kanssa, vaan levy on soitettu erilaisilla perinnesoittimilla ja oikeilla vehkeillä.
Levyllä vierailevat viulisti Thomas von Wachenfeldt (Bards of Skaði), laulaja Janne Posti (Häxkapell, Sons of Crom) ja korkealta laulava naisartisti Draugurinn, jotka tuovat biiseihin omat erilaiset sävynsä. Etenkin Wachenfeldtin viulu soi niin riipivän kauniisti, että tässähän äityy aivan tunteelliseksi.
Moþir menee ihon alle, syvälle tunteisiin jonnekin liskoaivojen perukoille. Forndomin jumalaisen folkin avulla voi matkata pimeämpiin aikoihin.