Göterborgin atmosfäärisen progemetallin laatutekijä ei kuhnaile vaan julkaisee uuden albumin heti viimevuotisen Escape of the Phoenixin perään. Mikäpä on julkaistessa, kun luovuus kerran kukkii. Yhtyeen 13. levy on nimittäin sen 27-vuotisen uran komein teos.
Evergreyn tyylikäs ja ammattitaitoinen AOR-metalli on omissa kirjoissani vapauttanut suurimman potentiaalinsa vasta viime vuosina. The Atlanticilla (2019) aukesivat padot ja viime albumilla jatkettiin kirkkaana palavaa visiota. Uutuus on sukua edeltäjilleen, mutta soi edukseen niitä tiiviimmässä ja vapautuneemmassa olomuodossa.
Yksitoikkoisemman djent-runnomisen vähentämisen ja muun tiivistämisen myötä kappaleiden sointi on rikkaampi ja hengittävämpi. Samalla bändi on onnistunut tallentamaan aika pirun komeita lauluosuuksia, lumoavaa kitaratyöskentelyä ja kylmääviä kertosäkeitä.
Vangitsevimmat vedot – Save Us, Call Out the Dark ja The Orphean Testament – osuvat levyn alkupuoliskolle, mutta erittäin erottelevalla äänimaailmalla soivan levyn korkealaatuinen tunnelma pysyy yhtenäisenä alusta loppuun.
Tom Englundin ja kumppanien teos on melodisen metallin mallikappale.