Juhlan aihe se on tämäkin: sveitsiläisen folk metal -yhtyeen kakkoslevyn ilmestymisestä on kulunut kymmenen vuotta, ja sehän tarkoittaa uusintajulkaisua bonushöysteillä.
Eluveitie on kivunnut kymmenessä vuodessa yhdeksi modernin metallin vakuuttavimmista nimistä. Sanon modernin, vaikka yhtye hyödyntää musiikissaan rutkasti kansanmusiikkielementtejä ja perinnesoittimia. Eluveitie osaa asettaa melokuolon ja pillipiiparoinnin ainekset hyvään tasapainoon, ja lopputuloksena on vauhdikkaan tarttuvan äärimetallin ja muinaisuuden hybridi.
Slania on pirteä, eteenpäin menevä, taidolla, tarkkuudella ja näkemyksellä tehty kokonaisuus, jonka siivittämänä voi sekä tanhuta että moshata. Levyn taika piilee tarttuvien riffien ja monipuolisten, hyvällä maulla hyödynnettyjen traditionaalisten instrumenttien liitossa: särökitarat, örinät, kampaliira, säkkipilli, gaita sun muut soivat yhdessä sulassa sovussa. Sanoituksissa käytetään englannin ohella satoja vuosia sitten kuollutta gallin kieltä, jolla saadaan etnometallikeittoon vielä ripaus makua.
Bonareiksi on isketty muutama demoveto sekä ”Slanian”, nuoren helvetialaisen soturinaisen, haastattelu, joka on veikeästi keksitty lisä juhlapainoksen kylkeen.