Sveitsiläinen Coldcell lähestyy black metalia modernista kulmasta. Tämä ei tarkoita ainoastaan musiikkia, vaan myös sanoituksia, joissa käsitellään ilmastokriisiä ja muita tämän päivän ongelmia. Albumi on siis niitattu tiukasti tähän hetkeen, joten yhtye ei ole lähtenyt miettimään taidettaan ajattomuuden kautta.
Coldcell maalailee kuvia lopunajoista, mutta samaa on tehty taiteen parissa satojen vuosien ajan, joten mitään uutta ei ole varsinaisesti luvassa. Poikkeus ”normaaliin black metaliin” on tosin se, että tällä kertaa tuhoa ei toivota, vaan sitä pikemminkin pelätään – tai faktat pikemminkin hyväksytään kylmästi.
Age of Unreason on kaikilta osin hyvin tehtyä tavaraa, mutta pitkässä juoksussa käteen ei jää kuin nippu ihan jees -tason kappaleita, jotka eivät takuulla houkuttele puoleensa enää vuosien kuluttua. Musiikki ei välitä minkään tason vaaraa tai hulluutta, mikä koituu sen kohtaloksi.
Kyseessä on levy niille, joita black metalin yleinen nihilismi ja kontroversiaalit aiheet hiertävät. Aivan liian turvallista tavaraa minkään aidon tunnereaktion herättämiseen.