Leikittelevää vapautta – arviossa Himmelkraft

Julkaistu Infernossa 2/2025.

17.03.2025
HIMMELKRAFT
Himmelkraft
REAPER

Musiikkihistoria tuntee monenlaisia bändihahmojen soololevyjä. Joskus vaikkapa solisti saattaa ajatella, että hän on yhtyeen ainoa vetonaula, ja kuvittelee vetävänsä mukanaan kaikki fanit ja tuotot. Toisinaan syyt oman levyn tekemiseen ovat vähemmän kyynisiä ja päinvastoin luovuuteen perustuvia. Sonata Arctican laulajan Tony Kakon johtama Himmelkraft-projekti on selvästi jälkimmäistä lajia.

Vaikka Sonata Arctica ei esitä kaikkein tyyliuskollisinta musiikkia ja on saanut siitä kuullakin, Himmelkraftilla musiikillinen vapaus on avainajatus. Power metal -menoa ei juuri kuulla, vaan materiaali on leikkisää ja seikkailullista, teatraalista ja filmaattista, sävellyslähtöistä ja mielikuvituksellista.

Mainituilla määreillä syntyy usein musiikkia, jota voi kuvailla tekotaiteelliseksi ja teennäiseksi. Epäilemättä tällaisia mielipiteitä kuullaan nytkin. Avomielisesti musiikkiin suhtautuvien ei tule kuunnella niitä. Tähän levyyn kannattaa tutustua.

Kakko kertoo saaneensa ajatuksen soolomaisesta levystä ja hankkeen nimestä jo yli 20 vuotta sitten. Korona antoi hänelle viimein aikaa toteuttaa pitkään muhineet luonnokset Pasi Kauppisen (basso), Timo Kauppisen (kitara, banjo) ja Jere Lahden (lyömäsoittimet) sekä muutamien jousi- ja puhallinsoittajien kanssa. Ajan kivien hionta paljastaa usein ideoiden kestävyyden ja aitouden. Tällaisia levyjä ei synny, jos niiden taustalla ei ole aitoa paloa.

Ja sitten ollaan sen kysymyksen äärellä, onko tämä heviä tai metallia laisinkaan. Vaikkapa suloinen instrumentaali There’s a Date on Every Dream ei varmastikaan ole. Mutta mitäpä väliä. Puikoissa on Kakko ja useimmissa kappaleissa soi särökitara, joten annettakoon levylle tilaa myös metallijulkaisussa.

Hitaasti humppaava Goyra olisi kotonaan Abban tai Demis Roussosin 1970-luvun levyillä. Raskaimmillaan ollaan ensimmäisessä varsinaisessa kappaleessa Full Steam Aheadissä, jossa on kaikuja Rammsteinista.

Keskeistä on Kakon sävelkieli. Sen uljaus on vapautunut nyt maailmaan, jossa kaikki palvelee vain ja ainoastaan sitä. Jokainen, joka on kuunnellut ajatuksella Sonatan antaumuksellisen ja tunteikkaan Bette Midler -coverin The Wind Beneath My Wingsin, on ymmärtänyt ainakin alitajuisesti, että jotain tämän kaltaista Kakko vielä toteuttaa.