Deceased on hämmentävä bändi. Sen taso ei ole notkahtanut lähes kolmekymmentä vuotta sitten ilmestyneestä, bändin nykyisen tyylin sementoineesta kakkoslevystä The Blueprints for Madnessistä tippaakaan – ainakaan, jos mukaan lasketaan ainoastaan omaa materiaalia sisältävät studioalbumit. Moninaiset pienjulkaisukokoelmat ja lainalevytykset eivät ole olennaisesti huonompia nekään.
Myös bändin konsepti on pysynyt julkaisu julkaisulta identtisenä. Nytkin tarjolla on kauhutarinoita death metalilla karhennetun heavy metalin säestämänä. Lähtökohdat ovat siis pitkälti samat kuin King Diamondilla, mutta Deceased on niin musiikillisesti kuin sanoituksellisesti astetta alkukantaisempaa, kauhuleffojen tavoin valtavirran ulkopuolella lymyävää laadukasta kulttikamaa. Tämä tuo bändiin oman lisäkiehtovuutensa.
Yhtyeen levyt eivät pysty yllättämään millään muotoa, mutta jääräpäisesti toimitetut ja kaikkein helpoimpia ratkaisuja kaihtavat sävellykset ovat aina yhtä energisiä ja tasaisen hyviä. Yhtyeen vahvuus on sen omintakeinen kyky luoda kuuntelua vaativia, mutta sitä myös kestäviä kokonaisuuksia hitittömistä yksilöistä, ja Children of the Morguella bändin ”death metal from the grave” -slogan kiteytyy lähes täydellisesti.