Muistatteko vielä ne ajat, kun makaroni- ja ranskispoweria ilmestyi niin paljon, että levyjä sai Anttilan alelaareista eurolla kappale ja heikoimpia bändejä varten piti perustaa suurin piirtein F- ja G-divarit?
Välimerellinen power ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään, mistä esimerkiksi vuonna 1998 perustettu Fairyland pitää huolta. Bändi jatkaa powersoihdun kantamista ja julkaisee ensimmäisen levynsä sitten vuoden 2009.
Juustoon liukastellaan, fantasiakuvastoa viljellään, kovaa mennään, ja korkealtakin. Fairyland ei todellakaan rakenna power metalin riffi- ja synavetoista perustusta uudelleen. Oikeastaan hyvä niin.
Osyrhianta kuulostaa vuonna 2020 hämmentävän raikkaalta. Se on taattua power metal -toimitusta juuri niin ihanana ja hirveänä kuin lajin pahimmat kliseet opittiin aikoinaan tuntemaan.