Vajaa puolituntinen hyökkäys vihulaisen suuntaan kumartavaa death metalia, ja se on sitten siinä. Jossain välissä soitetaan hieman puhdasta kitaraa, mutta muutoin painetaan niin sanotusti täysillä turpaan.
Italialainen Hellish God ei ole sävellyksellisesti järin monitahoinen tai oikeastaan edes kyvykäs ryhmä, mutta se paikkailee puutteitaan lyömällä hieman kovempaa kuin muut. Tai siihen ainakin kovalla innolla pyritään.
Angelcorpsen, kaoottisemman Morbid Angelin ja vanhemman Deiciden ystävien kannattanee tämä tarkistaa, sillä kiivaaksi yltyvä pieksentä omaa parhaimmillaan ihan hyvää imua. Etenkin, jos toimituksen kuvittelee elävänä ja kenties pienessä tuiskeessa nautittuna.
Ainuttakaan päähän takertuvaa riffiä tai kuviota kiekolta ei kuitenkaan löydä. Sahaus on myrskyisää, mörinä mehevää ja blastejakin taotaan kolholla antaumuksella, mutta niiden alta on turha kaivella sen kestävämpiä arvoja.
The Advent of Deathless Chaos Beast jää karkeaksi ja pintapuoliseksi levyksi täynnä karusti suoritettua nopeatempoista väkivaltaa. Hieman kuin rasvainen, suuta polttava makkara ilman sinappia. Ravintoarvoista on turha puhua.