Nelimiehisenä aloittanut ruotsalaisbändi on vedellyt viimeiset pari vuotta duona. Mattias Lilja hoitaa murinaosaston, Mikael Lindgren kaiken muun. Ryhmän julkaisutahti on huima. Debyytti Grotesque Macabre ilmestyi vuonna 2020, ja nyt on vuorossa kuudes pitkäsoitto, jo toinen tänä vuonna.
Carnal Savagery tahkoo uskollisesti perustason death metalia, mutta vastoin oletuksia bändi on nostanut tasoaan levy levyltä. Nytkin löytyy tosin Burnt to Deathin kaltaisia turhuuksia, jotka olisi voinut jättää pöytälaatikkoon pölyttymään. Levyn alkupuolisko on virkeämpää survomista, mutta loppua kohti ote alkaa kirvota.
Graveworms, Cadavers, Coffins and Bones vaalii länsinaapurimme HM2-dödsmetallin perintöä, mutta heittää sekaan etenkin Autopsylta lainattuja kuvioita. Rivakasti etenevissä kohdissa kuuluu Dismemberin ja esimerkiksi Desultoryn melokuolon kanssa flirttaileva sahailu.
Carnal Savageryn kuudes vaikutti alkuun kovemmalta kuin lopulta onkaan. Mikäli ”Ruotsi-soundi” riittää, levy puhuttelee varmasti syvemminkin. Kenties bändin kannattaisi höllätä levytystahtia ja puristaa hyvistä biiseistä oikeasti kova levy. Sitä odotellessa.