Bergenistä kotoisin oleva Nattverd soittaa perinteikästä ja kylmää black metalia 1990-lukulaiseen tyyliin sen kummempia kikkailematta. Bändin neljännen levyn musiikki on erittäin suoraviivaista ja kolkkoa, mutta samalla yllättävänkin melodista ja tarttuvaa. Tyypit ovat säveltäneet melko kieroja riffejä, joiden avulla mielenkiinto pysyy mukavasti yllä.
Soundit ovat kohtalaisen modernit, mutta ne sopivat Nattverdin jäiseen ulosantiin yllättävän hyvin. Tunnelmaltaan biisit ovat pääasiassa vihan kyllästämiä ja ehkä jopa kliseiseen tyyliin umpinorjalaisia. Kappaleissa on onneksi tarpeeksi variaatiota, jotta ne eivät käy ainakaan tylsiksi.
Eipä I helvetes forakt mikään huono levy ole. Ylipitkä se kuitenkin viisikymmenminuuttisena järkäleenä on. Pari biisiä pois ja kokonaisuus olisi huomattavasti tiukempi.
Parhaimmillaan Nattverd on hieman hitaammissa ja raskaammissa vedoissa. Bändin norsecore-mättö on sitä tuttua perusosastoa, jota kaikki muutkin tekevät. Tuskinpa tästä mitään klassikkokiekkoa on syntymässä, mutta ihan pätevä levy silti.