Obskuuri vanhan liiton rässijyrä julkaisi debyyttinsä vasta paluunsa jälkeen vuonna 2008. Perin oivalta kuulostaneeseen Old School Killspree -levyyn verrattuna seuraajansa on aika erilaisella tatsilla vedettyä rähinää. Menossa on kiimaa ja maanisuutta, joten silmät pyörivät päässä.
Bändi on osaava ja villi. Vallattomasti sinkoilevasta posottelusta ja eritoten laulaja Juhan verisestä, aika rasittavaksi käyvästä räähkinnästä tulevat mieleen raaemman ilmaisun rappaajat 1980-luvun lopulta. Humppakomppia riittää kyllästymiseen saakka, rietas diskobiitti raikaa ja kipakasti yläkieliä raapivia riffejä on joka käänteeseen. Mutkia löytyy, ja paikoitellen aika erikoislaatuisia sovitusratkaisuja voisi kuvailla tempoileviksi.
The Hirven omalaatuisen perinteikäs räime on kakkoslevyllään raakaa luomua, melkeinpä kaikenlainen finesse on poissa. Ilkeästi runnovissa kappaleissa on kovaa asennetta, ja biisit rytisevät ja mesovat tiukasti ja vauhdilla. Mutta kuten usein kovuuteen liiaksi keskittyessä, kireälle tikistetty intensiteetti jättää tarttuvuuden osalta toivomisen varaa. Paria vähän helpommin sulateltavaa biisiä lukuun ottamatta isku menee ainakin tässä osoitteessa ohi.