Brittiläinen Airforce perustettiin 1980-luvun lopussa, mutta ensimmäisen levynsä ryhmä julkaisi vasta 2016. Tämä on albumeista kolmas, ja voi pojat, miten väsynyt se onkaan.
Bändiä ei pelasta edes se meriitti, että rumpali Doug Sampson soitti Iron Maidenin ekalla demolla joskus puoli vuosisataa sitten. Musatyyli on täyttä Maideniä, ja löytyypä levyltä Strange World -coverkin. Jonkinlainen saavutus kai sekin, että mielettömän hienosta biisistä on saatu leivottua niin mitäänsanomaton versio.
Omaa tuotantoa albumilla on kymmenen biisiä. Niistä Sniper ja Westworld ovat ainoat, joissa on enemmän yritystä. Muuten levyllä on perusteettoman paljon tyhjäkäntiä. Esimerkiksi avausraita on venytetty päälle neljään ja puoleen minuuttiin, kun asiaa on maksimissaan kahden edestä. Sama toistuu joka biisissä. Ei ole kovin antoisaa kuunnella musiikkia vain odottaen, että jotain tapahtuisi.
Kappaleet rakentuvat keskitasoa heikompien junttariffien loputtomasta toistamisesta. Välillä tulee ihan kiva kitaramelodia, mutta se ei lohduta, kun levy kestää lähes tunnin. Ihan kaikkea käppää ei tarvitsisi julkaista.