Fuzzia, jytinää ja rennosti svengailevaa rytmiä riittää, kun kotoisen aavikkorockpartion toisen albumin asettaa soimaan. Kaiser pöräyttelee vuosikymmenen yhteissoittokokemuksella maukkaasti, ja trion soitto on ihailtavan rentoa ja jämäkkää. Hyvä buugi pitää pintansa jopa psykedoomahtavasti levyn päättävän kymmenminuuttisen Aftershockin äärellä.
Kaiserin menossa on kosolti Amerikan perimää, mutta on erittäin positiivista, että siitä ei tule suoranaisesti mieleen yksikään klassikkobändi. Huuruisuus johdattaa mielleyhtymät hetkittäin Monster Magnetin suuntaan, mikä ei ole ollenkaan hassumpaa. Toisaalta Kyussin ja Fu Manchun soundimaailma liippaa läheltä, eikä yhtymäkohtia tarvitse etsiä ilmaisun osaltakaan mikroskoopilla. Kaiserilla on perinnetietoinen mutta selkeästi omanlainen ote.
Kopla ymmärtää tehdä musiikkia oikeista lähtökohdista ja etenee kappaleet edellä. Muoto palvelee riffiä, joka määrää lujalla otteella. Myös vankasti efektoitu laulu toimii oivasti tuoden muassaan kiitettävästi romuluista tarttuvuutta. Kokonaisuutena 2nd Sound on aikalaisskenen kärkipään tuotoksia.