Turkista tärähtää levyllinen mallikkaasti kulkevaa melokuoloa, johon on puristettu kunnon nyrkillinen aggressiivisuutta.
Cidespheren viisikko on osannut hyödyntää Göteborg-skenen ja astetta murakamman death metal -mätkeen olemuksen varsin makoisin seurauksin. Brutaalimpi retuutus kuuluu erityisesti lauluosastolla, jolla kuullaan niin mureaa örinää kuin ilkeämpää rääkyä sekä toki näiden tappavaa yhdistelmää.
Dawn of a New Epoch ei ole valtavan kaukana esimerkiksi australialaisen Be’lakorin melodisesta kuolometallista. Ankaran pojilla on samankaltaista maalailevan kiireetöntä otetta, jossa annetaan tilaa ja aikaa niin herkemmälle ilmavuudelle kuin tarttuvasti sahaaville pitkän kaavan kitarakuvioillekin.
Cidespheren kakkoslevyyn ei kohdistunut oikeastaan minkäänlaisia odotuksia, mutta se on positiivinen yllätys. Genreen ei tuoda mitään uutta, mutta hyväksi todetut ainekset on osattu sekoittaa juuri mukavan potkun antavaksi eliksiiriksi. Mikäli At the Gates ja muut melokuolettajat ovat lähellä sydäntäsi, tartu tähän linjakkaaseen levyyn.