Turkulaissekstetin nimi meni korvan taakse jo muutama vuosi sitten julkaistun debyytin ansiosta. Vaikka yhtyeen soundi on täsmentynyt, Sonus Corona kuulostaa edelleen aivan samalta yhtyeeltä: mieleen tulee Dream Theaterin melodisen progreheavyn ja Suburban Triben kirkasotsaisen vaihtoehtorockin synteesi.
Bändin otteissa on oikein mukavasti ytyä ja ilmaa. Kitaravallit ovat raskaita, mutta kielisoittimet soivat myös heleästi. Kiipparit vouvaavat klassisen progevonguttelun lisäksi maukkaalla urkusoundilla sekä jylhällä pianoaksentilla, ja laulussa on yllin kyllin tarttuvaa melodiaa.
Sinällään yllätyksetön tuotanto toimii kuulaan progemetallisessa ilmaisussa, mutta ei nosta sitä ylemmäksi. Instrumentaatio pelaa ja satunnaiset mausteet toimivat soundin elävöittäjinä oikein mukavasti.
Kappalerintamalla yhtye on harpannut eteenpäin iskevyyden, tarttuvuuden ja uskalluksen saralla. Hetkittäin leikittelevistä sovitusratkaisuista tulee mieleen Between the Buried and Me’n ennakkoluulottomuus. Vaikka Sonus Corona ei mene yhtä pitkälle tykityksessä, kikkailussa ja tyylivenkoilussa, perusmuotti venyy ja paukkuu kiitettävästi. Tarttuvat kappaleet soljuvat haasteellisuudestaan huolimatta mukavasti.
Erinomaiselle levylle kaipaisi vielä vähän ilmaisullista lennokkuutta, mutta tällaisenaankin Time Is Not on Your Side on erittäin vakuuttava näyttö osaavalta yhtyeeltä.