Fantasiametallia, jossa ei ole mitään vikaa muttei myöskään mitään uutta – arviossa Cercle du Chêne

Julkaistu Infernossa 2/2025.

28.04.2025
CERCLE DU CHÊNE
Récits d’Automne et de Chasse
ANTIQ

Ranskalaisen Antiq-lafkan pomol­la Hyverillä (Grylle, Véhémence) riittää projekteja mielitiettynsä La Grieschen kanssa. Cercle du Chêne on jo ties kuinka mones kaksikon bändi, ja nyt soitetaan keskiaikaista syntikka-blackiä, tai jotain sellaista. Levyllä on tietenkin myös vierailijoita, kuten Waldheim (Rauhnacht, Golden Dawn), Geoffroy Dell’Aria (Skyforger, Paydretz) ja Sparda (Hanternoz, Créatures).

Promokirjeessä väitetään luon­nosta voimansa hakevan bän­din ottaneen vaikutteita dun­geon synthistä, mutta kysees­sä on lähes yksi yhteen -hiilikopio Summoningin uudemmasta tuo­tannosta. Biiseissä on eeppisiä kuo­roja, rumpukoneen pärinää, rääky­nää, pimputtelua ja fantastisia syna­vyörytyksiä, joista tulevat mieleen Taru sormusten herrasta -elokuvat.

Cercle du Chênen fantasiame­tallissa ei ole mitään uutta eikä toi­saalta myöskään mitään vikaa, mutta voimme esittää kysymyksen, miksi ihmeessä kukaan panisi tä­män levyn soimaan Summoningin sijaan? Biisit ovat ehkä himpun ver­ran ylevämpiä ja fantasiahenkisem­piä, mutta muuten mainittujen vä­lille on vaikea tehdä pesäeroa.