Kuopattujen Sentencedin ja Poisonblackin solisti Ville Laihiala palaa kehiin uuden bändinsä kanssa. Suurimmaksi osaksi joukkorahoituksella työstetty ja melko pitkään julkaisupäivää hakenut debyytti on ehtaa metallirytkytystä – toisinaan liikaakin.
Levy ei tarjoa Sentencediä eikä Poisonblackiä. Tyyli on huomattavasti rujompaa, raskaampaa ja ruosteisempaa, ylimääräisistä kevennyksistä ja melodisuuksista riisuttua. Maksimissaan neljä minuuttia kellottavissa kappaleissa luotetaan melko simppeleihin ja kerrasta tarttuviin rakenteisiin. Kaiken groovailun ja suoraviivaisemman thrashpoljennon keskellä ei selitellä liikoja.
Ahdistuksessa ja katkeruudessa seilaavat lyriikat ovat taattua Laihialaa, mutta sävellykset niiden ympärillä ovat ehkä liiankin helponkuuloisia. Kokonaisuudesta erottuu vain vähän mieleen jäävää materiaalia. Sinkkuinakin julkaistut Shovel Man ja Your Despiser No.1 edustavat asenteiltaan albumin parhaimmistoa. Niiden valossa harmittaakin, etteivät loput rallit yllä samalle tasolle.