Tekisi mieli heittää kuuntelematta roskiin jokainen yhtye, joka kirjoittaa of-sanan ov-muodossa. Kyse lienee Behemothin liikkeelle laittamasta ”trendistä”, mutta siihenpä Fluktin yhteydet puolalaisbändiin jäävätkin. Musiikkinsa on nimittäin huomattavasti perinteisempää black metalia.
Flukt tulee Norjasta, ja sen kuulee. Kakkosalbumi hyödyntää toisen aallon mustan metallin metkuja niin orjallisesti, että yhtyeen ei voi sanoa löytäneensä omaa tyyliään. Toisaalta siinä ei ole mitään vikaa, sillä norjalaisesta black metalista löytyy mistä ammentaa, jos sen tekee kekseliäästi.
Flukt ei valitettavasti ole aivan kekseliäimmästä päästä, vaan bändi tuntuu menevän usein sieltä missä aita on matalin. Käytännössä tämä tarkoittaa turhankin suoraviivaista perustavaraa, joka ei säväytä missään vaiheessa. Vastaavia levyjä on tullut ja mennyt vuosien mittaan niin paljon, että Omen ov Darkness ei esiinny edukseen millään tavalla.
Vaikka levy on kehnohko, itse bändi on tasoltaan siedettävä. Oikeanlaisen luovuudenlähteen löytyessä näistä muusikoista voi olla ihan hyväänkin jälkeen. Tällä kertaa ei lähde.