Yksi heavy metalin suurimmista äänistä vaikeni lopullisesti toukokuussa 2010. Ronnie James Dion tekemä ja erityisesti laulama musiikki elää kuitenkin ikuisesti.
Aiemmin syksyllä julkaistu The Studio Albums 1996–2004 -boksi tarjoilee uusiot neljästä viimeisestä Dio-pitkäsoitosta. Vinyyliversio sisältää kaiken muun sälän lisäksi yhden ekstrasinkun – Electra-kappale tosin julkaistiin ensimmäisen kerran jo hiukan ennen mestarin kuolemaa.
Boksin cd-versio on käytännössä rajattu pelkkiin studioalbumeihin. Angry Machines (1996) edustaa kaikessa raskaudessaankin Dion levyistä ehkä kokeellisinta laitaa. Se on albumi, josta ei saa kunnon otetta liki 30 vuoden jälkeenkään. Myös viimeinen Dio-levy Master of the Moon (2004) on turhan tasapaksu, vaikkakin joutsenlauluna kelvollinen.
Kirsikkana kakun päällä on Magica (2000), jonka raskaantumma jylhyys ässäbiiseineen on parasta myöhempien aikojen Ronnieta. Killing the Dragon (2002) tarjoilee viimeiset Dio-hitit, nimibiisin ja Pushin, jotka tulee mainita samassa yhteydessä Holy Diverin, Rainbow in the Darkin ja We Rockin kanssa.