Islantilaisen black metal -skenen kehitystä seuratessa ei ole ollut vaikea huomata kahta merkittävää seikkaa. Ensinnäkin pienen valtion bändien jäsenistöissä on valtavasti päällekkäisyyksiä. Toiseksi sen skenen bändeissä on paljon samaa niin soundien kuin tyylinkin osalta.
Ei ole liioiteltua sanoa Islannin johtavan tällä hetkellä dissonanttia black metal -tyyliä. Tämä kuuluu läpi myös vuonna 2010 perustetusta Mannveira-yhtyeestä, jonka debyyttilevy on monessa mielessä läpileikkaus kotimaalleen ominaisesta tyylistä.
Temposektorilla tarjotaan vaihtelua hitaista osioista kiihdyttelyyn. Riffirintamalla hallitsevat ilkeys ja synkeys, hienoisia death metal -sävyjä unohtamatta. Tuotanto on hieman nuhaista ja rujoa, muttei suinkaan lajinsa pahimmasta päästä. Sen sijaan käheät ja ikään kuin puhkihuudetut ärinälaulut tuntuvat kaikessa likaisuudessaan turhankin ponnettomilta. Tämä kaikki maalaa levystä hieman hapuilevan, joskin pääosin maistuvan kuvan.
Tyyliä etsitään vielä, mutta ainakin suunta on oikea. Islanti-faneille Mannveira on varmahko osuma, muille suosittelen tutustumista hienoisella varauksella.