Scorpions – Viimeinen etappi

24.03.2010
Saksahevin parjattu ja rakastettu on pian tiensä päässä. Mitäpä sanoo Rudi Schenker?
Kuva: Saksahevin parjattu ja rakastettu on pian tiensä päässä. Mitäpä sanoo Rudi Schenker? Teksti: Lauri Ylitalo Rudolf Schenker puhuu erittäin huonoa englantia. Tästä huolimatta hän on järkähtämätön ydinviestinsä välittäjä. Kun Schenkeriltä kysyy, miksi bändin jokainen jäsen tarvitsee oman Mersun ajaakseen keikkapaikalle ja takaisin, vastaus kuuluu: ”Terveisiä suomalaisille faneillemme, tulemme varmasti pian uudelleen Suomeen.” Voi tietenkin olla, ettei kiireinen mies joko kuule tai ymmärrä. Toisaalta, vanhana kehäkettuna Schenker kääntää minkä tahansa tarinan voitokkaaksi Scorpions-triumfiksi. Ehkä yli sata miljoonaa levyä myyneillä artisteilla on lupa tehdä niin. Oliko Scorpionsin uran lopettaminen sinun ideasi? – Ei, idea tuli manageriltamme. Hän totesi levyn kuullessaan, että eikö olisi hienoa, jos näin hyvä levy olisi viimeisenne, Schenker toteaa. – Aluksi se tuntui naurettavalta, mutta kolmen vuoden päästä täytän jo 65. Nyt olen iässä, jolloin pystyn vielä soittamaan täysipainoisen Scorpions-show’n. Isot valot, pitkä keikka. Sellainen show, joka teki Scorpionsista 80-luvulla suositun. Haluamme lopettaa huipulla, emme hiipua vähitellen. S, L, Y Scorpionsin viimeinen albumi kantaa nimeä Sting in the Tail. Tuottajina on käytetty ruotsalaisia poptaitureita Martin Hansenia ja Mikael Nord Andersonia, jotka ovat tuottaneet esimerkiksi kolme albumillista Rasmusta. Sävellysapua on saatu Hootersin Eric Bazilianilta, jonka kynänjälkeä on kuultu esimerkiksi Robbie Williamsin ja Joan Osbournen albumeilla. Mainosmiehenä Schenker kehuu tuottajia ja valmista tuotetta. Scorpions on lopettanut tekopyhän maailmantuskassa vellomisen, ja Sting in the Tail päättääkin pitkän jatkumon rockilla. Millaisen perinnön jo vuonna 1965 ensitahtinsa soittanut rockbändi jättää jälkipolville? – Rock You Like a Hurricane on monen urheilujoukkueen tunnusbiisi. Scorpions oli myös osallisena vuoden 1985 villitykseen, jolloin lapsia nimettiin Slyksi. S, L, Y, Still Loving Youn ensimmäiset kirjaimet. Lisäksi teimme Wind of Changen, joka oli soundtrack saksojen yhdistymiselle. Lisäksi näytimme, että saksalainen rockbändi voi menestyä kansainvälisesti, Schenker luettelee. Aikamoista. Scorpionsin loppuminen ei kuitenkaan merkitse rockista luopumista: Lars Amendin toimittama Schenker-biografia Rock Your Life julkaistiin Saksassa marraskuussa, ja Schenker lupailee englanninkielistä laitosta myöhemmin. Eläkepäivien to-do-listalla on myös Schenker Brothers -työnimellä kulkeva albumi, joka luvalla sanoen kuulostaa mielenkiintoisemmalta kuin Scorpionsin tekemiset pitkään aikaan. Millainen mieli sinulla on Scorpionsin lopettamisesta? – Minulla on sekä surun että ilon kyynel silmässä. Scorpionsin ura on ollut erittäin menestyksekäs. Toisaalta minulla on nyt aikaa uusille asioille, esimerkiksi kirjojen kirjoittamiselle. – 2000-luku on ollut Scorpionsille hyvää aikaa. 90-luvulla meidän oli hyvin vaikea tehdä ylipäätään mitään päätöksiä. Osaamme parhaiten tehdä suoraa hard rockia, ja 2000-luvulla meidän ei tarvitse salailla sitä. Lue koko juttu uudesta Infernosta!


Saksahevin parjattu ja rakastettu on pian tiensä päässä. Mitäpä sanoo Rudi Schenker?

Teksti: Lauri Ylitalo

Rudolf Schenker puhuu erittäin huonoa englantia. Tästä huolimatta hän on järkähtämätön ydinviestinsä välittäjä. Kun Schenkeriltä kysyy, miksi bändin jokainen jäsen tarvitsee oman Mersun ajaakseen keikkapaikalle ja takaisin, vastaus kuuluu: ”Terveisiä suomalaisille faneillemme, tulemme varmasti pian uudelleen Suomeen.”

Voi tietenkin olla, ettei kiireinen mies joko kuule tai ymmärrä. Toisaalta, vanhana kehäkettuna Schenker kääntää minkä tahansa tarinan voitokkaaksi Scorpions-triumfiksi. Ehkä yli sata miljoonaa levyä myyneillä artisteilla on lupa tehdä niin.

Oliko Scorpionsin uran lopettaminen sinun ideasi?

– Ei, idea tuli manageriltamme. Hän totesi levyn kuullessaan, että eikö olisi hienoa, jos näin hyvä levy olisi viimeisenne, Schenker toteaa.

– Aluksi se tuntui naurettavalta, mutta kolmen vuoden päästä täytän jo 65. Nyt olen iässä, jolloin pystyn vielä soittamaan täysipainoisen Scorpions-show’n. Isot valot, pitkä keikka. Sellainen show, joka teki Scorpionsista 80-luvulla suositun. Haluamme lopettaa huipulla, emme hiipua vähitellen.

S, L, Y

Scorpionsin viimeinen albumi kantaa nimeä Sting in the Tail. Tuottajina on käytetty ruotsalaisia poptaitureita Martin Hansenia ja Mikael Nord Andersonia, jotka ovat tuottaneet esimerkiksi kolme albumillista Rasmusta. Sävellysapua on saatu Hootersin Eric Bazilianilta, jonka kynänjälkeä on kuultu esimerkiksi Robbie Williamsin ja Joan Osbournen albumeilla.

Mainosmiehenä Schenker kehuu tuottajia ja valmista tuotetta. Scorpions on lopettanut tekopyhän maailmantuskassa vellomisen, ja Sting in the Tail päättääkin pitkän jatkumon rockilla. Millaisen perinnön jo vuonna 1965 ensitahtinsa soittanut rockbändi jättää jälkipolville?

– Rock You Like a Hurricane on monen urheilujoukkueen tunnusbiisi. Scorpions oli myös osallisena vuoden 1985 villitykseen, jolloin lapsia nimettiin Slyksi. S, L, Y, Still Loving Youn ensimmäiset kirjaimet. Lisäksi teimme Wind of Changen, joka oli soundtrack saksojen yhdistymiselle. Lisäksi näytimme, että saksalainen rockbändi voi menestyä kansainvälisesti, Schenker luettelee.
Aikamoista.

Scorpionsin loppuminen ei kuitenkaan merkitse rockista luopumista: Lars Amendin toimittama Schenker-biografia Rock Your Life julkaistiin Saksassa marraskuussa, ja Schenker lupailee englanninkielistä laitosta myöhemmin. Eläkepäivien to-do-listalla on myös Schenker Brothers -työnimellä kulkeva albumi, joka luvalla sanoen kuulostaa mielenkiintoisemmalta kuin Scorpionsin tekemiset pitkään aikaan.
Millainen mieli sinulla on Scorpionsin lopettamisesta?

– Minulla on sekä surun että ilon kyynel silmässä. Scorpionsin ura on ollut erittäin menestyksekäs. Toisaalta minulla on nyt aikaa uusille asioille, esimerkiksi kirjojen kirjoittamiselle.

– 2000-luku on ollut Scorpionsille hyvää aikaa. 90-luvulla meidän oli hyvin vaikea tehdä ylipäätään mitään päätöksiä. Osaamme parhaiten tehdä suoraa hard rockia, ja 2000-luvulla meidän ei tarvitse salailla sitä.

Lue koko juttu uudesta Infernosta!